Vielä muutama vuosi sitten en olisi uskonut, että ostoslistaan eksyy kanankakkaa ja viljelylaatikoita. Nyt kirjoitan tätä tekstiä odottaen innolla ensimmäistä kesääni viljelypalstalla. Ajattelin kirjoittaa nyt tästä matkasta blogia päiväkirjamaisesti itseäni varten. Blogissa myös pohdintaa miten viljely vaikuttaa hyvinvointiin ja ylipäätään mitä muuta se tuo elämään kuin vain kasveja, tuholaisöttiäisiä ja kasvitauteja. Toivottavasti myös sinä lukija saat tästä jotain itsellesi mukaan, jos olet tänne eksynyt!
”Ura” viherpeukaloisena ei ollut itsestään selvää
Nuorempana en välittänyt kukista, enkä viherkasveista. Jossain kohtaa elämää aloin huomaamaan, että itseasiassa ne tuovat viihtyvyyttä kotiin. Aloin täydentämään kotia niillä ja noh… Ne olivat siinä oman hetkensä. Sitkeimmät yksilöt pysyivät hengissä enemmän tuurilla ja sinnikkyydellä kuin taidolla.
Korona- aikaan ostin kotiini ensimmäisen kultaköynnökseni. Kuin ihmeen kaupalla hän kasvoi hurjaa tahtia, ja minähän innostuin siitä, että saan pidettyä kasvin hengissä! Kun sain itsevarmuutta, niin hankin palmuvehkan hänen kaveriksensa. Sekin pysyi hengissä pitkään (on edelleen siis hyvinvoiva!). Ajattelin että nythän tässä jo ollaan ihan viherpeukaloita ja lähdin ostamaan lisää viherkasveja. Eihän ne kaikki hengissä pysynyt 😀 Mutta eikö luonnossakin vain vahvimmat selviä?
Hyötykasvit ja viljelyhaaveet
Vuonna 2024 kiinnostukseni siirtyi viherkasveista hyötykasveihin. Aloin haaveilla viljelypalstasta, sillä lähelläni on palstoja ja parvekkeeni on hiukan ahdas eikä sinne paista niin aurinko. Laitoin nimeni palstajonoon syksyllä 2024, josta ilmoitettiin, että on paljon jonossa ihmisiä eikä ole varmuutta, milloin vapautuu.
Sillä välin suunnittelin puutarhaa parvekkeelleni. Aloitin perunoiden ja mansikoiden idättämisen ja ostin perunaämpärit valmiiksi. Mietin että jonottaessani opettelen jo kotoisalla hyötykasvien viljelyä ja tiedän jo enemmän jotain, jos ja kun saan palstan vuokrattua. Yllätyksekseni helmikuussa 2025 sähköposti toi ihanan yllätyksen: minulle oli tarjolla viljelypalsta, jos vain halusin sen. Yes I do!
Kohti tuntematonta
Viljelypalstailu on minulle täysin uusi maailma. Olen täysin noviisi asioissa ja tietoni perustuu blogitekstien vinkkeihin, ahkeraan googletukseen sekä omiin huomioihin. Ensimmäinen palstakesä tulee menemään miten menee, mutta toivon mukaan seuraavana kesänä ollaan taas hieman viisaampia. Ainakin kovat on haaveet ja odotukset 😀 Katsotaan miten käytännössä suunnitelmat sitten toteutuu. Palstalla mukanani häärää myös neljä- vuotias lapseni. Tämä kesä tulee olemaan meille molemmille täysin seikkailu!
Vihreitä peukaloita – Peppi
